torstai 16. maaliskuuta 2017

Koulun seinät vai hyvä opetus?


Homekouluja  ja -päiväkoteja on ympäri Suomea. Suurin osa niistä on kunnan tai kaupungin rakentamia, rakennuttamia. Valmistumisen jälkeen ne ovat olleet kunnan, kaupungin hoidossa. Eli rakentamisen valvonta ja rakennuksen hoito ovat pettäneet, epäonnistuneet. SDP esittää että jatketaan samalla mallilla. Kunta ottaa lisää velkaa ja valtiovallalta odotetaan merkittävää tukea korjauksiin eli valtiokin ottaa lisää velkaa. Halutaan kasvattaa lapsillemme jäävää velkataakkaa entisestään. Miksi ei laajemmin selvitetä muita vaihtoehtoja?

Yksi uusi vaihtoehto on ns. elinkaarimalli, jossa rakentamisesta sovitaan vaikka 25 vuoden diili rakentajan kanssa. Elinkaarimallissa rakentaja vastaa myös kiinteistön hoidosta ja remonteista. Tilaajalle tulee vuosittain aina samansuuruinen hoitokustannus ko. kiinteistöstä, joten budjetointi on helpompaa, koska yllätyksiä ei tule. Kun kunta käyttää tätä mallia kaikessa rakentamisessa, kunnan organisaatiota voidaan keventää. Tällä mallilla kouluja ja päiväkoteja rakennetaan jo Kuopiossa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Hollolassa. Esimerkiksi Hollolassa kaksi koulua rakennetaan elinkaarimallilla ja leasing-rahoituksella. Tämä merkitsee että nämä kaksi koulua voivat vuosittain käyttää noin 700000 euroa enemmän opetuksen parantamiseen, tietokoneiden hankintaa, opettajien ja kouluavustajien palkkaamiseen. Eikö tämä malli ole vanhaa mallia parempi? Minun miestäni on.

 Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Toivon että uudet valtuutetut vaativat jatkossa virkamiehiltä vaihtoehtoisia esityksiä, uusia rakentamisvaihtoehtoja.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Lahden hallintouudistuksen vastustajien kriteerit


Väitetään että valtuutettujen vaikutusvalta kapenee. Minun mielestä se paranee kun asiantuntijalautakuntiin valitaan vain valtuuston jäseniä ja –varajäseniä, joilla on valtakirja äänestäjiltä.

Kun asiantuntijalautakuntien puheenjohtajat ovat myös hallituksen jäseniä hallituksen asiantuntemus päätöksenteossa vahvistuu ja nopeutuu. Kun lautakunnat valmistelussaan hyödyntävät kylä ja kaupunginosayhdistyksiä, demokratia laajenee.

Miksi ollaan huolestuneita vallan keskittymisestä lautakuntien puheenjohtajille? Onko muita syitä kuin kateus? Puheenjohtajathan edustavat asiantuntijalautakunnan päätöksiä ja esityksiä hallituksessa. He eivät ole yksivaltiaita. Jokainen menestyvä yritys, hallintoelin tarvitsee vahvan johtajan joka vie esimerkiksi lautakunnassa sovittuja asioita eteenpäin. Väitetään että johtamisen vahvistaminen perustuu suuriin palkkoihin. Eihän nämä puheenjohtajat päätä omista palkkioistaan, nehän päättää valtuusto.


Kaupungin menestyminen tulevaisuudessa vaatii nopeita, oikeita, asiantuntevia päätöksiä ja nopeaa tiedonkulkua. Maailma muuttuu ”Eskoseni”, kaupunki kasvaa, siksi meidänkin on muutettava toimintatapojamme ja pelisääntöjämme. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Yhdessä olemme enemmän.

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Lahden hallintosäännön uudistamisen merkitys


Olen ollut yli 30 vuotta yrityselämän hallinnossa, hallituksissa, hallintoneuvostoissa ja toimitusjohtajana. Olen ollut myös lähes kaksi kautta kaupungin valtuustossa, hallituksessa ja teknillisessä lautakunnassa. Minulla on nyt hyvä tilaisuus verrata kokemuksiani nyt esitettyihin perusteluihin puolesta ja vastaan.

Vastustajien mielestä demokratia kapenee kun puolueen jäsenistö päättävissä elimissä vähenee. Ehdotetaan lautakuntien puheenjohtajille läsnäoloa hallituksen kokouksissa. Minun mielestäni kokouksen osanottajien lukumäärä ei takaa parempia päätöksiä. Tärkeitä asioita ei voi päättää ”torilla huutoäänestyksellä”. Vastustajien todellinen syy vastustaa on, kokouksiin osallistuvien jäsenten kokouspalkkioista maksaman puolueveron pieneneminen. Toinen syy on saada vaalityöhön paljon jäseniä mukaan, lupaamalla heille joku lautakunnan varaedustajan paikka. Vastustajille ei ole tärkeää tiedonkulun parantaminen, päätösten laatu kunnan kannalta, päätöksenteon sujuvoittaminen ja nopeuttaminen, vaan oman puolueen aseman vahvistaminen.

Lahden hallintosäännön uudistamismalli on hyvä. Olen vastaavaa esittänyt pariin kertaan Heinolalle, mutta samat voimat ovat sielläkin sitä vastustaneet, samoilla perusteilla. Mallia voisi vielä parantaa siten että lautakuntiin valitaan vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, koska heillä on äänestäjien valtakirja, ei yksistään puolueiden valtakirjaa. Lisäksi lautakuntien määrää voisi vielä tarkastella kriittisesti, sillä perusteella että hyödynnetään nykyistä paremmin kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. Se on demokratian laajentamista. Näiden lisäysten ansiosta uusi malli sujuvoittaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Tulevaisuudessakin ”nopeat syövät hitaat”. Lisäksi esimerkiksi hallituksen päätösten asiantuntemus vahvistuu ja lautakuntien puheenjohtajiksi saadaan osaavia johtajia, päättäjiä. Myös lautakuntien työ ja vaikutusmahdollisuudet paranevat. Päätöstenteon nopeus on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa eri kaupunkiseutujen kilpaillessa yrittäjistä ja asukkaista. Nyt kannattaa ajatella ensin kaupungin etuja ja sitten vasta puolueen etuja.

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Veronkorotukset vai leikkaukset?


Päättäjien vaihtoehdot näyttävät olevan vain veronkorotukset tai palvelujen leikkaukset. Minä en kannata kumpaakaan. Kehittämisen vastustajat ja oppositio huutavat suureen ääneen että kun määrärahoja budjetissa leikataan, palvelut heikkenevät tai loppuvat kokonaan. Huoli pitää paikkansa silloin kun toimitaan kuten ennenkin, tuotetaan palvelut entisellä tavalla. Silloin määrärahojen leikkaaminen heikentää palveluja. On ollut liian helppo nostaa veroja ja palvelumaksuja, ei ole ollut riittävästi painetta kehittyä. Päättäjät ovat olleet lepsuja.

Kehittäminen tarkoittaa sitä että vähemmillä euroilla tuotetaan vastaavat palvelut eli toimitaan eri tavalla kuin ennen. Tuotetaan palvelut uudella tavalla, hyödynnetään kilpailua, yrittäjäyhteistyötä, tietotekniikkaa ja kolmatta sektoria. Tämä edellyttää tarjouspyyntöosaamista. Kaikkea sitä mitä tarvittiin 30 vuotta sitten, ei tänään ja huomenna tarvita samanlaisena. Kaupungin ei tänään eikä huomenna tarvitse tuottaa kaikkia palveluja itse, kuten pula aikana. Pitää uudistua. Pitää ennakoida tulevaisuutta ja hyödyntää ennusteita.

Pitää osata hyödyntää ajoissa SoTe- ratkaisujen tuomat mahdollisuudet kuntataloudelle. Hallintoa voidaan keventää ja päätöksentekoa sujuvoittaa, lautakuntia yhdistää, lautakuntien puheenjohtajat hallituksen jäseniksi jne. Toimintaorganisaatiossa pitää poistaa yksi väliporras, emme tarvitse enää niin paljon johtajia ja päälliköitä. Organisaatio pitää kääntää ylösalaisin. Ylhäällä tärkeimmät toiminnot, kaupunkilaiset ja heitä päivittäin palvelevat virastojen henkilöt. Seuraavassa tasossa heitä tukevat tukiorganisaatiot. Alinpana johtajat ja kaupunginjohtaja jotka kaikin keinoin auttavat ja tukevat yläpuolellaan olevaa palveluorganisaatiota. Tämä idea voi monesta tuntua silmänkääntötemppuna, mutta sitä se ei ole, puhun kokemuksesta. Sillä on iso merkitys koko organisaation palveluasenteeseen. Kun eturivissä palvelu pelaa, tulee uusia asukkaita, yritykset kasvavat, tulee uusia yrityksiä, uusia veronmaksajia ,kaupunkilaiset saava haluamaansa palvelua nopeasti ja asiantuntevasti, silloin siellä takarivissä pärjää huonompikin johtaja.

Leikkausten ja veronkorotusten välttäminen edellyttää valtuustoissa uutta ajattelua, luovuutta ja rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia ja yhteistyötä. Seuraavissa kunnallisvaaleissa tähän voivat äänestäjät vaikuttaa.