maanantai 29. helmikuuta 2016

ABC-ketjun hintamielikuva huono


Itä-Häme lehden etusivulla 1.3.2016 oli artikkeli hiihtolomaviikon bensiinin hinnoista Heinolassa. Edullisimmat hinnat olivat Neste Citymarketin kylmäasemalla 95E10/1,244€ litra, joka välillisesti auttoi Citymarkettia ja Mäkkiä. Myös Teboil Lidlin kylmäasemalla oli edullisin hinta 95E10/1,244€ litra ja tämäkin auttoi välillisesti Lidlin kaupankäyntiä. Havainnot aikaisemmiltakin viikoilta ovat samansuuntaiset.

Samaan aikaan 95E10 maksoi ABC Vuohkalliossa 1,329€ litra eli tämä hinta ei tukenut omia liiketoimintoja (Sale, Hesburger) eikä ABC:n vuokralaisten kaupankäyntiä. Havainnot ja lehden haastattelemien asiakkaiden kommentit tukevat tätä samaa näkemystä, että ABC on kalliimpi kuin muut asemat.

Olen aikanaan saanut olla mukana ABC ketjun liikeidean luomisessa. Silloin tavoite oli että bensiinin hinnan tulee olla kilpailukykyinen ja jäsenille bonus tulee lisäetuna. Nythän bonuksenkaan kanssa bensiinin hinta ei ole kilpailukykyinen. Olen jo aikaisemmin todennut että tämä on ryöstöhinnoittelua. Alueosuuskauppojen ja ketjun nuorten johtajien harkintakyky on pettänyt. varsinkin nyt kun ABC asemien peitto on suuri ja se on nostattanut asiakkaissa vastavoiman tätä ylivoimaa vastaan. Käyn silloin tällöin Heinolassa päivittäin kokoontuvan ”ukkokerhon” pöydässä jossa oli noin parikymmentä senioria, he kaikki sanoivat kiertävänsä ABC asemat.


Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila

torstai 25. helmikuuta 2016

Oppi Lahden MM-esikisoista



Eero Leppänen kirjoitti ESS -lehdessä 24.2. ansiokkaasti MM-esikisojen onnistumisesta. Olen hänen kanssaan monesta asiasta samaa mieltä. Ei ole tulevien MM-kisojen onnistumisen kannalta hyvä merkki, jos tapahtuman johto ei tunnusta virheitään ja ota palautteesta oppia. Ei riitä, että tuntee seitsemän kohderyhmää hyvin, jos ei kuitenkaan saa niitä kohderyhmiä toimimaan haluamallaan tavalla. Konseptia pitää kehittää, muuttaa. Yleisötavoitteisiin verrattuna esikisat epäonnistuivat. Monet yhteistyökumppanit, myyjät eivät saaneet edes vuokria maksettua tuloillaan ja ensi vuodeksi myyntialueiden vuokrat nousevat. Järjestäjät aliarvioivat lähialueelta tulevia kisavieraita. Tapahtuma ei juurikaan näkynyt Lahden keskustassa, Heinolassa, Orimattilassa, Hollolassa. Yhdessä olisimme enemmän.
Seuraavassa muutamia kehittämisvinkkejä lisää: Lastenmaailma oli vaisu, olen esittänyt sinne kehittämisideoita, katsotaan tarttuuko järjestäjät täkyyn. Ruokamaailmassa ruokailun voisi järjestää laajemmalla alueella ja lyhyemmillä jonoilla ja TV ruuduista voisi näkyä kisoja, jolloin asiakkaat voisivat viipyä ruokamaailmassa kauemmin ja käyttää palveluja. Ulkoalueella juomapaikkojen avopöydät myös telttaan ja sinne TV-ruudut josta kisoja voi seurata. Maaliintuloaluetta pitää leventää, viimeistä kurvia loiventaa ja yleisön seisontakatsomoa kaventaa. Lipunmyyntiä netin kautta ennakkoon pitää kehittää, tarjota lippuja ennakkoon netistä edullisemmin. Talkooväen organisointia ja hyödyntämistä pitää parantaa ja suunnitella ennakkoon. Nyt oli liikaa epäselvyyttä ja tyhjäkäyntiä. Istumapaikkalaisille voisi jakaa sponsorin kustantamia peffanlämmittimiä

Suomalaisten menestyminen kisoja edeltävinä kuukausina, vaikuttaa tietystä kävijämääriin. Suurin tavoite on nostaa muutama mäkihyppääjä ja mieshiihtäjä  maailmassa kympin joukkoon. Säätä emme voi valita, mutta erilaisiin sääolosuhteisiin voimme varautua ennakkoon. Jos ilmastomuutos jatkuu,  5-10 vuoden tähtäimellä on mietittävä pitäisikö nämä isot talvikisat siirtää pohjoisemmaksi, Rovaniemelle ja suunnitella tänne etelään erilaisia isoja kesäkisoja, kuten Turkukin jo tekee.

Kehittämisterveisin Luomupekka 

tiistai 23. helmikuuta 2016

Miksi istua autossa 5-6 tuntia päästäkseen hiihtämään?


Miksi pääkaupunkiseudun perheet matkustavat autossa 5-6 tuntia päästäkseen perheen kanssa hiihtämään, kun mahdollisuus olisi hiihtää jo puolentoistatunnin automatkan jälkeen? Heinolassa ja Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä on nyt mahtavat hiihtoladut. Olin tänään hiihtämässä Tähtiniemen reittiä, latu hyvässä kunnossa, menohalut kovemmat mitä kunto kestää. Tälle Tähtiniemen lenkille voi lähteä vaikka hotelli Kumpelin parkkipaikan vierestä, yöpyä Kumpelissa ja nauttia hiihdon jälkeen hotellin kylpyläpalveluista. Raviradalta lähteen 3,5,8, ja 10 km ladut joista 3 ja 5km valaistuja. Ilves reitti Vierumäelle lähtee Jyrängön kaupunginosasta, esimerkiksi uuden paloaseman vierestä. Heinolan keskustan latutilannetta voi seurata www.heinola.fi/ladut-ulkoilureitit-ja-polut .Heinolan keskustassa on käytössä pikkukaupungin monipuoliset palvelut ruoka -ja kahvilapalveluineen, jäähalli, uimahalli Valolinnassa (kaupungin uimahalli remontissa). Tämän kuun ajan mahdollisuus  nauttia Rantapuiston jääveistoksista ja Citymarketin Lasten Jääpuiston jääliukumäestä ja kymmenestä  lasten satuhahmoveistoksista, tarjolla myös nokipannukahvia, nuotiomakkaraa, uudenlaisia takkapuita, Pelkkakiven kivitöitä, uusimpana kahvakuula.

Suomen Urheiluopistolla on esimerkiksi valaistuja latuja noin 25 km. Tarkemmat tiedot Vierumäen latutilanteista www.vierumaki.fi/liikuntapalvelut-ja-lajit/hiihto . Vierumäeltä löytyy tietysti myös monentasoisia majoitustiloja ja sisätiloissa monenlaisia liikuntapalveluja.

Kannattaa poiketa Heinolaan!

Tässä on yksi esimerkki Heinolan käyttämättömistä mahdollisuuksista. Pitää tehdä ennakkoon kaikkien toimijoiden kanssa suunnitelma ja käynnistää toteutus heti kun sääolosuhteet sen sallivat. Tämä on se Heinolan talvipromenadi. Tämä idea pitäisi yhdistää valon ja jään juhlaan, jolloin tapahtumasta tulisi laajempi, näkyvämpi.

Yhdessä olemme enemmän!



maanantai 22. helmikuuta 2016

Urajärven kartanomuseo aukeaa 1.5.2016


Urajärven Kartanon tulevaisuus on viime kuukausina puhuttanut varsinkin Asikkalalaisia ja kartanon ystäviä. Museovirasto oli päättänyt pitää kartanon ovet kiinni 2016 alkaen. Vuoden alussa ryhdyttiin sanoista tekoihin ja perustettiin Urajärven Kartanon Ystävät ry, jonka päätehtävänä on pitää kartanon ovet auki seuraavina kesinä. Yhdistyksellä on tällä hetkellä jo yli sata jäsentä Asikkalasta ja ympäristöstä. Yhdistyksen omat nettisivut avautuvat lähiaikoina. Sähköposti toimii osoitteella urajarvenkartano@phnet.fi Palvelusopimus Museoviraston kanssa syntyi 22.2.2016, sopimus tehtiin aluksi viideksi vuodeksi. Seuraava neuvottelu käynnistyy Yliopiston kanssa alueella olevien tyhjien (asunnot jne.) tilojen käytöstä.

Urajärven Kartanon kesäteatterin toinen vuosi käynnistyy 1.7.2016, viimeiset näytökset ovat 23.7. Tarkemmin www.kartanoteatteri.fi ja lippuvaraukset 040-4617464. Näytelmän nimi on
”Kartanonherra ja Kilpineito”

Kartanon kahvila on Hugo & Lilly, A-oikeudet ja puffet -ruokailut, tilausrantasauna 200v.vanha upea, majoitusmökkejä, yksityistilaisuudet , varaukset 044-9774487
Urajärven kartanomuseo Asikkalassa on yksi maamme vanhimmista kartanomuseoista. Empiretyylisessä päärakennuksessa on Lilly ja Hugo von Heidemanin koti 1900-luvun alussa. Kartanopuisto on ainutlaatuinen retkikohde kauniin Urajärven rannalla.

Urajärven Kartanon Ystävät ry:n hallituksen jäsen, Luomupekka Rusila


sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Jokainen tulee vanhaksi...


Tällä otsikolla Kirsi Timonen kirjoitti Itä-Häme lehdessä 22.2. ansiokkaasti vanhuspalveluista. Olen monesta hänen esille nostamista asioista samaa mieltä. Hän käsitteli pääasiassa niitä palveluja jotka tehdään verorahoilla. Koska tulevaisuudessa käytettävissä olevat verorahat vähenevät, pitää miettiä nyt myös uusia toimintatapoja. On totta että lähiomaisten tukiverkko on harventunut, mutta valitettavasti asennekin on muuttunut, liian usein vanhus jätetään vain yhteiskunnan hoitoon. Naapuriapukaan ei toimi niin kuin ennen. Tarvitaan uusia toimintatapamalleja.
Meistä vanhuksista osa elää pitkään, toimintakykyisenä ja virkeänä ja osan toimintakyky heikkenee aikaisemmin. Kaupungin pitää nyt aktiivisemmin hyödyntää näiden virkeiden oloneuvosten toimintatarmoa ja auttamishalua. Vuosittain voisi huomioida, palkita aktiivisemmat yhdistykset ja avainhenkilöt. Meillä Heinolassahan jo Jyränkölä hoitaa tätä sektoria ansiokkaasti, mutta lisää toimijoita tarvitaan. Tarvitaan ulkoiluttajia, kaupassa - ja apteekissa kävijöitä, tarvitaan päivälehden lukijoita, keskustelijoita, auttajia pienissä kodin askareissa  ja tietotekniikan käytössä jne. Minullakin on tästä käytännön kokemusta, kun auttaa toista, se auttaa auttajaakin, tulee hyvä mieli ja koet itsesi tarpeelliseksi. Kun virkeillä vanhuksilla on jotain hyödyllistä tekemistä, heitä nähdään harvemmin terveyskeskuksessa.
Toinen sektori jota vanhuspalveluissa voisi hyödyntää ovat nuoret, opiskelijat. Yhdistetään elämän kaaret. Nuoret saavat vanhuksilta sitä arvokasta hiljaista tietoa joka tällä tavalla siirtyisi sukupolvelta toiselle. Vanhukset saisivat tietoa tämän päivän nuorten elämästä, koulusta, tietotekniikan hyödyntämisestä jne. Tätä toimintaa pitää jonkun organisoida, kaupunki, yhdistykset, Jyränkölä.
Vanhuspalvelut pitää nähdä isona kokonaisuutena eikä vain yhteiskunnan tuottamina palveluina. Tarvitaan yksityisten yritysten palvelut (esim. Mummola-ketju), hyödynnetään eri yhdistysten tarjoamia palveluja, hyödynnetään nuoria ja yksittäisiä, aktiivisia henkilöitä.Heinolassa on jo runsaasti tarjolla monipuolisia liikuntapalveluja vanhuksille, kuten terveysliikuntakaupungille kuuluukin.
Heinola on ihmisen kokoinen pikkukaupunki, tehdään tästä turvallinen asuinpaikka myös vanhuksille, ei jätetä ketään yksin.


lauantai 20. helmikuuta 2016

Suomen jääkiekkopääkaupunki?

Itä-Häme lehden päätoimittaja esittää Heinolaa Suomen jääkiekkopääkaupungiksi. Perustelut ovat ihan hyviä, mutta ne eivät riitä. Pääkaupungissa pitää olla myös liigajoukkue.Kun Heinola ja Lahti löisivät hynttyynsä yhteen, sitten syntyisi Suomen jääkiekkopääkaupunki. Päätoimittajan perusteilla pitäisi vahvistaa Heinolan terveysliikuntakaupunki-imagoa. Tällä imagolla voitaisiin saada uusia asukkaita kaupunkiin enemmän kuin jääkiekkopääkaupunki-imagolla. Heinolassa on synnytetty monia hyviä ideoita, mutta niiden toteutus on jäänyt puolitiehen. Ei ole löytynyt laajaa yhteistyötä, eikä ole löytynyt johtavaa virkamiestä, joka veisi ideaa eteenpäin. Kateus vie kalatkin kymestä.
Esimerkiksi päätoimittaja vähättelee Suomen joulupuukaupungin imagoa, koska sen ovat jotkut muut keksineet. Muita keskeneräisiä, hyviä avauksia ovat "Taivaskattoinen kauppakeskus"," Promenadit",
"Reppu-Heinola", Jääfestarit" jne.

Yhdessä olemme enemmän!

torstai 11. helmikuuta 2016

"Kolmas sektori tuhoutuu"



Näin kirjoittaa EU parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen suomalaisten virkamiesten toiminnasta ja EU sääntöjen tulkinnassa. Sirpan mukaan Suomi on itse tulkinnut väärin EU:n kilpailusääntöjä ja pilannut kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet tuottaa palveluja. Suomi kilpailuttaa täysin turhaan kansalaisjärjestöjen toimintaa. Suomessa on eurooppalaisittain harvinaisen laaja kolmas sektori.
Eu:n kilpailulainsäädännön tarkoitus on ollut, ettei valtiontukia käytetä väärin. Että isot yritykset eivät vääristä markkinointia. Meillä ei luoda mitään lisäarvoa kilpailluttamalla kolmannen sektorin palveluja. Sirpa selvityksen mukaan missään Euroopan maassa ei ole tehty tällaista Suomen tulkintaa. Myöskään komission virkamiesten tulkinta lainsäädännöstä ei tue Suomen tulkintaa.
Olemme Suomessa tulkinneet todella pahasti pieleen tätä lainsäädäntöä. Tulkintamme on, että jos järjestöt saavat raha-automaattiyhdistykseltä tukea, niin sitten ei voida ostaa suoraan palveluita eli joudutaan kilpailluttamaan. Tästä ei synny mitään lisäarvoa. Sirpan mukaan EU:n kilpailusäännöt ja niiden tulossa olevat uudistukset eivät estä järjestöjä tarjoamasta edullisia palveluja vapaaehtoistyön ja julkisten avustusten turvin. Järjestöjen palvelutuotannon voisi Sirpan mukaan rinnastaa yhteiskunnan julkisiin palveluihin, joita ei koske kilpailulainsäädännön rajoitukset.
Myös viranomaisten, poliisin, pelastuslaitoksen, terveystarkastajan tiukat tulkinnat vaikeuttavat pienyrittäjien toimintaa ja pienimuotoisten tapahtumien järjestämistä. Lisäksi tulkinnat vaihtelevat eri kunnissa ja maakunnissa. Viranomaiset eivät halua käyttää valtaansa alakanttiin vaan aina yläkanttiin. Viranomaisen pitäisi olla yrittäjän, tapahtumanjärjestäjän kumppani, ratkaista mahdolliset tulkinnat ja ongelmat yhteistyöllä. Näissäkin tapauksissa vertailu eurooppalaisiin tulkintoihin, osoittaa että Suomessa säädöksiä tulkitaan liian tiukasti yläkanttiin.

Valvonnasta ja pilkunviilauksesta yhteistyöhön, yhdessä olemme enemmän!


keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Yhteistyöllä vetovoimaisempia tapahtumia!


Heinolassa  eri tahot ovat järjestäneet ja järjestävät monenlaisia tapahtumia, pääosin yksinään. Esimerkiksi jää-hiekka-puuveistot, kalamarkkinat, joulumetsä, vanhan ajan joulu, Jyrää  jne. Järjestäjinä ovat mm. kaupungin kulttuuritoimisto, LC- klubit, Heinolan Kaupunkisydän ry, Heinola- Seura, Heinolan Ohjelmatoimisto ja muutamat yrittäjät. Voimia, ideoita, osaajia, tekijöitä yhdistämällä saataisiin vetovoimaisempia tapahtumia jotka toisivat Heinolaan kaivattua ostovoimaa kaupungin ulkopuoleltakin. Unohdetaan kateus ja tehdään yhdessä hyvää kotikaupungille.
Esimerkiksi jää-hiekka-puuveistot voisi samanaikaisesti laajentaa Heinolan P ja E liittymiin ja keskustaan, Rantapuistoon ja torille. Kalamarkkinat voisi laajentaa torille ja kaikkiin elintarvikekauppoihin ja ravintoloihin. Jyrää- viikonloppuna voisi olla lasten torikonsertti, toritanssit, kirkkokonsertti, Musiikkiopiston oppilaat esiintyisivät eri liikkeissä. Suomen Joulupuukaupungin joulutapahtumien kokoaminen yhteen, estäisi varmasti  joulueurojen virtaamisen naapurikaupunkeihin. Kun mukana on useampi järjestäjä, yrittäjä, talkooporukka, kustannukset jakautuvat isommille hartioille ja markkinointi olisi kokonaisvaltaisempaa. Mielestäni näiden isojen tapahtumien vetäjänä voisi olla elinkeinotoimisto, koska tapahtumathan piristävät kaupungin elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoimisto voisi saada myös yrittäjät paremmin mukaan kuin kulttuuritoimisto. Kulttuuritoimisto voisi keskittyä suurtapahtumien kulttuuriosion tuottamiseen. Suurtapahtumia voisi nykyistä paremmin hyödyntää kaupungin uusasukasmarkkinoinnissa. Matkamessuilla pitää kaikki Heinolan tapahtumat ja halukkaat yrittäjät kerätä samalle osastolle. Myös Urheiluopistolle ja moottoritien varteen on mahdollista rakentaa pysyvä isojen tapahtumien tiedottamispaikka, opaste. Säännökset ovat moottoritien osalta löystymässä ja byrokratia vähenemässä. Tietysti netissä ja somessa esiinnytään yhdessä, saman teeman alla. Kun vuosittaiset suurtapahtumat toistuvat samalla teemalla vuosittain, voidaan hyödyntää osaa mainosmateriaalia ja rakentaa suurtapahtumista Heinolan brändiä.
Tulevaisuudessa suunnittelupöydällä voisi olla esimerkiksi Apajalahden luolan hyödyntäminen. Sinne on jo olemassa yrittäjällä ja kaupungilla alustavia suunnitelmia. Siitä on mahdollista rakentaa Heinolalle uusi matkailuvaltti, tapahtumien järjestämispaikka, vaikka ympärivuotinen lumi-jääpuisto. Siellä voisi pitää myös elämyksellisiä konsertteja. Mikäli tätä ideaa ei saada eteenpäin, voidaan rakentaa noin 600-700m2 tapahtumahalli jossa toteutetaan esim. jää-lumi-hiekka-puuveistokisat ja joulukuussa lasten joulumaa, sateelta suojassa. Tämä olisi uusi kulttuuritila jää-hiekka-puuveistotaiteelle. Vastaavia taidehalleja  löytyy mm. Hollannista ja Unkarista. Olisimme edelläkävijä Suomessa. EU:sta on varmasti saatu rahaa huonompiinkin ideoihin, investointeihin.

Kehittämis- ja yhteistyöterveisin Luomupekka Rusila.

torstai 4. helmikuuta 2016

Lääkehoito vai vaihtoehtohoito?


TV 1:ssä oli 4.2.2016 mielenkiintoinen keskustelu vaihtoehtohoidoista. Minua ärsytti dosentti Markku Myllykankaan asenne ja suhtautuminen muiden kokemuksiin ja mielipiteisiin. Hän puolusti perinteistä lääkehoitoa ja samalla antoi vahvan tuen lääketehtaiden monopolille ja rahastukselle.
Toivoisin että Suomessa otettaisiin oppia esimerkiksi Itävallasta ja Saksasta. Siellä potilasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja hyödynnetään kaikkia vaihtoehtoisiakin hoitomuotoja. Saksassa osa vaihtoehtohoidoista on myös korvausten piirissä.
Minäkin olen selvinnyt  yli kymmenen vuotta sitten löydetystä ”pakoputken” syövästä  Suomen  erinomaisen syöpähoidon ja vaihtoehtohoidon ansiosta. Olen mielestäni vaihtoehtohoidon avulla estänyt syövän uusimisen. Leikkauksen jälkeen join koivunmahla - rapanperimehua ja brasisialaista puuteetä  noin viiden vuoden ajan. Tämän reseptin minulle antoi Ilomantsista kotoisin oleva rouva. Häneltä oli siis leikattu samanlainen syöpä ja hän oli vastaavien muiden potilaiden kanssa sairaalan seurannassa vuosia. Parin, kolmen vuoden päästä muilla potilailla syöpä uusi, mutta rouvalla joka joi samanlaista mehua ja teetä kuin minäkin ,syöpä ei uusinut. Tilastojen mukaan minunkin olisi pitänyt kuolla noin viisi vuotta sitten. Mutta elämä jatkuu.

Olen samaa mieltä että Suomikin tarvitsee vaihtoehtohoitoihin lain jonka avulla ”puoskarointi” yms. rajataan pois ja vaihtoehtohoitoa antavilta vaaditaan koulutus ja luvat. Oikeat vaihtoehtohoidot pitää sisällyttää myös lääkäreiden koulutukseen.

Miksi Heinolan keskustassa ei ole k-kauppaa?


Kesko neuvotteli  4-6 vuotta sitten kiinteistönomistajan ja kaupungin kanssa uuden, isomman K-Supermarketin rakentamisesta. Kaupungin kanssa neuvottelut eivät edenneet, kaupungin kaavoittajat eivät olleet valmiitta tulemaan rakentajia puolitiehen vastaan. Suunnitelmat kariutuivat ja Kesko ei ollut valmis kehittämään vanhaa, liian pientä yksikköä. Kaupungin keskustan kehittämisen kannalta kahden ison päivittäistavarakaupan syntyminen keskustaan, torin varrella olisi ollut iso piristysruiske keskustan liike-elämälle.
Samaan aikaan Hämeenmaa  esitteli omia kehittämissuunnitelmiaan kaupungille. Neuvotteluja on nyt käyty lähes viisi vuotta ja maalia ei näy. Pelottaa kaupungin keskustan kehittämisen kannalta, minkä johtopäätöksen Hämeenmaa tästä vetkuttelusta tekee.
Näyttää siltä että kaupungilla ei ole visiota Heinolan kaupallisen keskustan kehittämisestä. Näyttää valitettavasti siltä että tyhjien liikehuoneistojen määrä kasva.  Keskustan asukasmäärä ei riitä turvaamaan riittävää kaupan tarjontaa. Asiakkaita tarvitaan ympäristöstä, vapaa-ajan asukkaista, ohikulkijoista. Tarvitaan vetovoimaisia kaupan yksiköitä ja niiden asiakkaille nykyaikaiset  paikoitustilat.

Jos kaupungin keskusta hiljenee, hiljenee koko kaupunki. Tästä merkit ovat jo näkyvissä. Tätäkö poliitikot ja johtavat virkamiehet halusivat? Miksi annettiin tämänkin mahdollisuuden mennä ohi?
Kauppaketjut siirtävät investointinsa niihin kaupunkeihin joissa yhteistyö pelaa ja päätöksiä syntyy. 

tiistai 2. helmikuuta 2016

Heinolan KaupunkiSydän ry:llä uudet nettisivut

Heinolan KaupunkiSydän ry:llä on uudet nettisivut osoitteessa www.heinolankaupunkisydan.fi
Sivusto täydentyy vielä tämän kuun aikana esim. toripaikkojen ennakkovarausjärjestelmä ei vielä toimi halutulla tavalla ja tapahtumakalenteri on puutteellinen. Sivustolle on myös tulossa mainospaikkoja yrityksille, jäsenille jäsenetuhintaan.
Sivuston tapahtumakalenteriin saavat kaikki tapahtumajärjestäjät ilmaiseksi omat tapahtumansa, kun vaan ilmoittavat ne ko.lomakkeella yhdistykselle.
Sivuston palautelomakkeella voi antaa palautetta ja kehittämisideoita yhdistykselle.
Uusilta sivuilta on myös helppo tulostaa tapahtumakalenteri, promenadin kartta jne.
Sivustolta on myös helppo siirtyä muille Heinolaa esitteleville sivustoille ja jäsenyritysten omille sivustoille.

maanantai 1. helmikuuta 2016

Miksi sopimuskulttuuri ei nyt toimi?

Miksi opposito näkee kaikki muutosasiat negatiivisena? Tosiasia on että kehitystä ei tapahdu ilman MUUTOSTA. Nyt Suomi tarvitsee muutoksia moneen asiaa.

Esimerkiksi lääkkeiden korvusasioiden muutoksesta kerrotaan vaan että asiakkailta peritään 50€ ennenkuin korvaukset alkavat. Jätetään kertomatta että sen jälkeen tuleva korvausprosentti nousee 30:stä 40:een prosenttiin, joka merkitsee sitä että vuositasolla useimmalla lääkekustannukset eivät nouse, päin vastoin joilla on suuret lääkekulut, vuositasolla omakustannusosuus alenee.

Osa puolueista ei ajattele Suomen etua, vaan ainoastaan pulueen etua. Siksi puolue taustalla vastustaa yhteiskuntasopimuksen syntyä, koska silloin ääniä sataa puolueen lariin. Valitettavasti puoluepolitiikka ajaa Suomen kuilun pohjalle. Kehutaan Suomen historiallista sopimuskulttuuria, mutta nyt kehujat eivät pysty itse neuvottelmaan sopimusta. Miksi sopimuskulttuuri ei toimi?