lauantai 30. tammikuuta 2016

Perustetaan "MUMMOLA" -ketju

Valtiovallan ja EU:n tuella tehdään valtakunnallinen "Mummola" ketjun ketjukonsepti (suunnitttelu, kaluston ja laitteiden keskitetty hankinta, luvat, minimivaatimukset, koulutus, budjetit, maksut jne.) ja pari pilottiyksikköä, joista toinen Heinolan seudulle. Ketjulle kevyt ketjuorganisaatio.

Jokaista yksikköä vetää perheyrittäjä jotka antavat kokonaisvaltaista, kodinomaista palvelua (hoito,ruoka, puhtaus, virkistys, kuljetus, kirjanpito jne.) Pirteämmät vanhukset voivat osallistua "Mummolan" töihin (ruoanlaitto, siivous, pihatyöt, toisten avustaminen, ulkoilluttaminen jne.) Tietenkin sisällä on Miiru-kissa ja pihalla Halli-koira. Mummolan asukkaatt ja viereisen päiväkodin lapset vierailevat usein toistensa luona kylässä.

Ketjuyksikössä on 10-20 vanhusta, omalla kustannuksellaan. Taajamista vapautuville, isommille kouluille rakennetaan talon toiseen päätyyn lasten päiväkoti ja toiseen päähän "Mummola" ja toteutetaan vuorovaikutteista ohjelmaa.

Ennen perheet ja suku hoitivat omat vanhuksensa, nyt lähes kaikki vastuu vanhusten hoidosta on sysätty yhteiskunnalle. Uskon että lähivuosina meidän on palattava lähemmäksi lähtöruutua, uusilla malleilla. Tämä on mahdollista koska huomisen vanhukset ovat varakkaimpia kuin aikanaan meidän vanhukset.

Huomioitavia asioita;
-vanhusten määrä kasvaa ja he haluavat kodinomaisia , pieniä palvelutaloja
-maastamme puuttuu terveyskeskusten vuodeosastojen ja kodin väliltä kevyemmällä mallilla
 toteutettu palvelukonsepti
-kouluja joudutaan sulkemaan, koska lapsimäärät vähenevät ja sulkemista helpottaa kun kiinteistölle
 löytyy heti köyttöä
-hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus ja se helpottaa ja keventää kunnan vastuita (vanhukset
 pidempään omalla kustannuksellaan "Mummolassa")
-eurot kiertävät omassa kunnassa,  eivätkä matkaa "veroparatiiseihin"
-vastaavista yksiköistä on hyviä kokemuksia esim. Amerikasta ja Kanadasta

Kehittämisterveisin tuleva "Mummolan" asukas, Luomupekka

torstai 28. tammikuuta 2016

Luomupekan horoskooppimerkit

Seuraavassa lyhyet kuvaukset Luomupekan horoskooppimerkeistä. Tunnistan niistä itseni. Mitä mieltä Sinä olet?

Horoskooppimerkkini on Skorpioni
Avainsanat skorpionista ovat: voima, vahvuus, karisma. Skorpioni on äärimmäisen lojaali ystävä, joka läheistensä puolesta valmis menemään äärimmäisyyksiinkin. Hän on ehdoton mielipiteissään ja vihaa epäoikeudenmukaisuutta. Hän on ihminen jota ei voi vastustaa, ja jota ei voi unohtaa. Hän on erittäin voimakastahtoinen, joka tekee juuri niin kuin itse haluaa, ja saa yleensä myös muut ihmiset ympärillään noudattamaan tahtoaan.

Kiinalaisen horoskoopin mukaan olen Apina

Apinan vuonna syntyneet ihmiset ovat nokkelia, taikurimaisia, joustavia, erinomaisen kekseliäitä ja omaperäisiä. He kykenevät ratkaisemaan mitä hankalimpiakin ongelmia käden käänteessä. He ovat hyviä tekemään päätöksiä, mutta mielellään tukeutuvat muihin ihmisiin. Maanläheisillä Apina-ihmisillä on suuri tiedonjano ja erinomainen muisti. Apina-ihmiset ovat voimakastahtoisia. On harvoja aloja, joilla Apina-ihmiset eivät olisi menestyksekkäitä.
Apinatyypeistä Luomupekka kuuluu Puuapina-lajiin. Puuapina on tehokas, järjestelmällinen ja poikkeuksellisen tunnollinen. Hänellä on myös hyvin vilkas mielikuvitus ja aina hän koettaa hyödyntää uusia ideoita ja oppia uusia taitoja. Hänen ystävänsä ja kollegansa pitävät häntä yleensä suuressa arvossa.
Kuuluisia apinoita ovat mm.Väinö Linna, Vesa-Matti Loiri, Tauno Palo, Kari Suomalainen, Mika Waltari, Aulikki Oksanen

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Suomi vihreämpi kuin yksikään muu maa

Suomi on jälleen sijoittunut kärkeen maailman maiden vertailussa. Tällä kertaa verrattiin 180 maan edistystä ympäristöön liittyvissä kysymyksissä, kuten ekosysteemien suojelemisessa ja ihmisten terveyden edistämisessä. Vertailun tekivät kaksi yhdysvaltalaista yliopistoa ja Maailman terveysfoorumi. Suomi selviytyi erityisen hyvin vertailtaessa terveysvaikutuksia, vesi-ja sanitaatiokysymyksiä sekä biodiversiteettiä ja elinympäristöjä. Kaksi vuotta sitten Suomi oli listalla 18, eli parannus on merkittävä. Vertailun parhaat 2016 olivat 1.Suomi, 2.Islanti, 3.Ruotsi, 4.Tanska,5.Sloveia,6.Espanja,7.Portugali,8.Viro

Viime vuosina Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa: koulumme on arvioitu maailman parhaaksi, äideille Suomi on todettu parhaaksi ja samoin kun on vertailtu asukkaiden inhimillistä pääomaa.

On lottovoitto syntyä Suomeen!

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Diabeteksen tulevaisuus ja Sote?


Diabeteksen tulevaisuus ja Sote?

Diabeetikkoja oli Suomessa 186544 vuonna 1998 ja vuonna 2007 heitä oli jo 295254, joista suurin osa eli 252706 oli 2.tyypin. Diabeetikkojen kustannukset olivat 2007 yhteensä 1304 miljoonaa euroa. Diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset 2007 olivat 8,9% terveydenhuollon menoista, tänään ne ovat jo lähes 15% . Diabeetikkojen määrä ja kustannukset kasvavat joka vuosi. Diabeetikkojen määrä on tänään lähes 400000 ja kustannukset yli 2000 miljoonaa euroa.

Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen lisäsairaudet ja taata potilaan oireettomuus sekä elämän laatu. Diabeteksen liitännäissairaudet ovat: sydän -ja verisuonisairaudet, munuaissairaudet, silmän verkkokalvosairaudet ja hermomuutokset. Hoidon perustana on ruokavalio ja liikunta. Diabeteshoidon onnistumiseen eniten vaikuttaa itse potilas. Hoitotavoitteet sovitaan yksilöllisesti jokaiselle potilaalle. Potilas käy normaalisti lääkärin ja diabeteshoitajan vastaanotolla 3-6 kuukauden välein. Tämä nykyinen järjestelmä on hidas ja potilas saa ohjausta liian harvoin. Nykyjärjestelmä ei hyödynnä tämän päivän tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Quattrofolia ja Neliapila ovat kehittäneet ja testanneet verkkoselaimessa toimivaa omahoitosovellutusta. Ohjelma motivoi potilasta paremmin kuin nykyinen ruutuvihkoseuranta. Ohjelman kautta potilas saa apua ja tukea viikottain hoitohenkilökunnalta joka myös seuraa potilaan omahoitoa. Ohjelma tarjoaa potilaalle viikottaiset ja päivittäiset mittaustulokset graafisesti esitettynä, liikunnan määrän, ateriat, insuliinin pistosmäärät jne. Nämä tiedot motivoivat, ohjaavat ja helpottavat potilaan omahoidon kehittämistä. Itselläni on tästä parin vuoden kokemus. Hoitotasapainoni on parantunut. Tällä järjestelmällä vältetään liitännäissairauksia ja säästetään kasvavia kustannuksia. Se on investointi tulevaisuuteen.

Hallitus on kirjannut ohjelmaansa Sote -uudistukseen mm. tietotekniikan hyödyntämisen ja yhtenäistämisen. Toivon että nämä kokemukset kannustavat hyödyntämään jokaisella sote- alueella lähes valmiita omahoitosovellutuksia. Tämä on yksi hyvä keino saada varsinkin nuoret potilaat kiinnostumaan omahoidosta.

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila, 1-tyypin diabeetikko

Miksi Heinolan kaupungilla kaikki homehtuu?

Kosteus riivaa Niemelä taloa? Niemelä-talo remontoitu 2013. Lähes kaikissa kouluissa hometta, korjaustenkin jälkeen. Vanha kirjasto homehtuu, vanhalla paloasemalla hometta, Maaherran-päiväkodissa hometta, vasta hankittu Sahaniemen asumisyksikkö homehtuu jne. Mistä tämä kertoo?
Kiinteistöjen huolimattomasta hoidosta, valvonnasta. Kiinteistöjen korjausten huonosta valmistelusta ja valvonnasta. Korjaustoiminta on tulipalojen sammuttamista, ei ennalta varautumista, ei ennaltaehkäisyä. Ennen koulujen talonmiehet valvoivat ja korjasivat pienet kosteusvauriot, nyt ne saavat muhin vuosia. Virkamiehen vastaukseksi ei riitä, että "ei ole rahaa". Ennaltaehkäisyyn löytyy budjetoinnissa rahaa jos virkamies osaa tarpeen oikein esittää ja perustella. Uusien kiinteistöjen rakentamisessa kannattaisi pitää parin vuoden tauko ja käyttää kaikki investointirahat korjausvelan maksuun.
Nykyisten vastuuvirkamiesten hoitoon ei kannata tehdä, teettää yhtään uutta kiinteistöä, jos hoitotaso on tätä luokkaa. Kannattaa vuokrata tilat.

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Luovuuden lähteitäni

Tällaista näkymää katselen entisen asuntoni parvekkeelta, keskustan kainalossa, veden äärellä. Tämä on yksi luovuuden lähteistäni ja tressin purkupaikka. Toinen luovuuteni lähde on keväinen metsä, luonto. Monet merkittävät ideani ovat syntyneet luonnon helmassa, luonnon innoittamina, yksinäisyydessä, kahden kesken luonnon kanssa. Venepaikka on ikkunan alla ja keittiön ikkunasta näkyy Heinolan paras uimapaikka, kadun toisella puolella, torille parisataa metriä. Kuntopoluille ja hiihtoladuille pääsee kadun toiselta puolelta. Hissi ja autotalli on.

Heinolan toiset Hiekkaveistokisat 22-25.6.2015 Citymarketilla

Yleisönäänestyksen ylivoimainen voittajatyö "Kupla" Heinolalaisen Rake Leinon
käsialaa.

Heinolan ensimmäiset hiekkaveistokisat 17-21.6.2013

Mongolian joukkueen "Muumilinna" veistos
"Vanha rakas runo" Voittaja Venäjän joukkueen taideteos
                                                                             

lauantai 16. tammikuuta 2016

Mielenkiintoinen Sukututkimus

Rikhard Rusila, entinen Helsingius


Olen muutaman kuukauden aikana käynnistänyt sukutukimusta isäni. Yrjö Rusilan puolelta.
Mielenkiintoista. Valitettavasti sukututkimus kohdaltani olisi pitänyt aloittaa kymmenen vuotta sitten
koska monen sukulaisen mukana paljon tietoa meni hautaan. Suuri apu tutkimustiedon kokoamisessa ja tallentamisessa on "SukuJutut" atk-ohjelma.
Tähän mennessä suurin havainto on että 1800-luvulla ihmiset kuolivat nuorena ja paljon lapsia kuoli synnytykseen. Toinen merkittävä tieto oli että vaarini Rikhard Rusila on vaihtanut sukunimensä
1800-1900-luvun vaihteessa Helsingiuksesta Rusilaan. Samaan aikaan Suomessa moni ruotsalainen nimi vaihdettiin suomalaiseen.
Vaarini Rikhard eli 1876-1949, eli minä olin noin noin neljä vuotias kun hän kuoli. Kerrotaan että hän piti minua sylissään ja toivoi minusta hevosmiestä, sillä hänen aikanaan meillä oli enemmän hevosia kuin lehmiä. Vaarini isä oli Kaarle Kustaa Helsingius ja hän eli 1846-1895 ja hänen isänsä oli Simon Antinpoika Helsingius joka eli 1814-1866. Tutkimukseni jatkuu tästä taaksepäin, tavoitteena on päästä 1600 luvulle saakka.

Virkamiehen yrittäjäystävällisyys


Eikö ole normaalia että viranomainen  sanoo päivää ja toivottaa uuden yrittäjän tervetulleeksi paikkakunnalle? Jos yrittäjä ei joltakin osin täytä määräyksiä, eikö ole normaalia että ratkaisusta ja vaihtoehdoista neuvotellaan yhdessä, sanelun sijaan? Jos kysymyksessä on jokin uusi liikeidea, eikö ole normaalia että EU:ssa, Suomessa, eri kunnissa, terveystarkastajat tulkitsevat sääntöjä samalla tavalla? Eikö ole normaalia että toiset yrittäjät toivottavat uuden yrittäjän tervetulleeksi, eivätkä yritä häntä heti kampittaa? Eikö kaikilla yrittäjillä ja virkamiehillä pitäisi olla samanlainen asenne kuin MM-leijonanuorillamme, yhdessä tekeminen.


Valitettavasti Heinolassa nämä asiat eivät toimi normaalisti. Uusi yrittäjä mieluimmin pelotellaan pois kuin toivotetaan tervetulleeksi. Samoin uudet liikeideat eivät toteudu, koska virkamies tulkitsee sääntöjä aina yläkanttiin ja monesti eri tavalla kuin muissa kunnissa ja muissa EU-maissa. Nämä ongelmat viimeksi koki Heinolan torille tullut uusi grilliyrittäjä. Samanlaisiin asenteisiin kaatui aikanaan Heinolan satamaan suunniteltu kotimaisen kalan käsittelykontti. Virkamiehen neuvottelukyvyttömyyteen kaatui myös muutama vuosi sitten keskustan pt-kauppojen laajentaminen ja toripalvelurakennuksen uusiminen. Sama virkamies, hallituksen varapuheenjohtajan roolissa kommentoi museonjohtajan ajojahtia ja eroa "hänhän on jo eläkeiässä"Tälläkö tavalla parannamme Heinolan työllisyyttä, tälläkö tavalla kohtelemme uusia yrittäjiä, uusia liikeideoita, uusia investointeja, kulttuuripersoonia? Yhdessä olisimme enemmän.
Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila

Mikä on "pakkolaki"?


Eikö kakkia lakeja ole pakko noudattaa? Eikö kaikki lait ole sitten pakkolakeja? Miksi lakkoillaan vain ”pakkolakeja” vastaan?

Miksi ei jätetä ammattiyhdistysten jäsenmaksuja maksamatta, niin kauan kuin ammattiyhdistyspomot saavat  yhteisen sopimuksen aikaan, joka korvaa ”pakkolait”? Eikö tämä olisi tasapuolista tiedottamista?
Näyttää siltä että ”pakkolaki” nimitys on opposition ja lehdistön keksimä lyömäase hallitusta vastaan.
Suomi ei nouse puoluepolitikoinnilla.
Ammattiliittojyrien pitäisi ottaa oppia Suomen nuorista MM-leijonista, oikea asenne ja yhteistyö.

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila

Heinolalla kaksi eri tapahtumakalenteria.Miksi?



Heinolalla on kaksi omaa nettisivustoa. Kaupungin virallisella sivustolla olevalla, vuoden tapahtumakalenterissa, elinkeinojohtajan mukaan julkaistaan vaan ne tapahtumat joissa kaupunki on mukana veronmaksajien rahoilla. Tänne kalenteriin ei kelpaa kolmannan sektorin tapahtumat jotka tuotetaan vapaaehtoisvoimin ja jotka tuovat Heinolaan kävijäitä muutamasta sadasta tuhansiin henkilöihin ja jotka hyödyntävät Heinolan elinkeinoelämää. Kun arvostelin käytäntöä, elinkeinojohtaja sanoi että minä en ymmärrä. Olen kuullut että moni yrittäjäkään ei ymmärrä elinkeinotoimen asennetta. Monet naapurikunnatkaan eivät ymmärrä Heinolan asennetta kolmannen sektorin järjestämiä tapahtumia kohtaan.

Kaupungin toinen sivusto on kulttuuritoimen ylläpitämä. Siellä on myös vuoden tapahtumakalenteri joka julkaistaan myös paperiversiona. Tähän kalenteriin kelpaavat myös kaikki kolmannen sektorin järjestämät tapahtumat joista tiedot aikanaan on toimitettu kulttuuritoimistoon. Kulttuuritoimisto on saanut paljon huonoa palautetta, osaksi aiheettakin. Tästä tapahtumakalenterin kokoamisesta on annettava kulttuuritoimistolle kiitosta ja tunnustusta. Tällä tavalla kulttuuritoimisto tukee myös alueen elinkeinoelämää. Kesäteatterikin tukee alueen elinkeinotoimintaa, valitettavasti kaikki yrittäjät eivät ole sitä vielä hyödyntäneet. Toivottasvasti jatkossa hyödynnetään kun aukioloajatkin vapautuivat. Ensi kesä on näytön paikka.

Uusin tieto kertoo että kulttuuritoimiston ylläpitämä tapahtumakalenteri on siirretty Heinola.fi sivustolle, kulttuuritoimiston alle. Huolestuttava on tieto että keskushallinnon viisaat virkamiehet miettivät kultturitoimiston nykymuotoisen tapahtumakalenterin lopettamista. Väkisin yritetään estää yksityisten tapahtumajärjestäjien mukana olo kaupungin ylläpitämässä tapahtumakalenterissa.Miksi?

Viimeisin huhu kertoo että Heinola Visit sivustolle on tulossa tapahtumakalenteri johon kelpaavat kaikki tapahtumat. Näytää siltä että järki kuitenkin voittaa. Kuntalaisia on kuunneltu.

Tätä Luomupekkakin tapahtumajärjestäjien kanssa ihmettelee!

perjantai 15. tammikuuta 2016


Luomupekan Jäljet Suomessa 1944-2014 –kirja

S-RYHMÄN  JA  LUOMUN NOUSU - HILJAISEN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN

Pekka Rusila, Luomupekka on kiertänyt Suomea kuudella vuosikymmenellä ja jättänyt jälkiä yli kymmenelle eri paikkakunnalle. Tässä kirjassa kerrotaan minkälaisia jälkiä on minnekin jäänyt ja miten nousu saatiin kentällä aikaan.  Jälkiä on jäänyt Nastolaan, Heinolaan, Lahteen, Jyväskylään, Kajaaniin, Joensuuhun, Orivedelle, Tampereelle, Nokialle, Vantaalle, Helsinkiin

Miksi lähimyymälöitä ei suljettu ajoissa? Kuka käynnisti S- Ryhmän nousun ja ketkä pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan nousun? Miksi Prisma Jumbon alkutaival oli vaikea?  Miten Pirkanmaan osuuskauppa syntyi? Mitkä ja missä ovat SOK:n pääjohtajien jäljet?  Luomupekan esimiesten rankinlista.

 Mitä lähiruoka merkitsee kuntataloudelle?  Onko suomalainen ruoka kallista? Lähiruokatori Heilan synty. Asiakaspalaute on yrityksen kehitysmoottori. Lähiruokayrittäjiä  Luomupekka on  valmentanut pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Mikkelissä, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja  Lahdessa

Mitä kateus merkitsee kunnallispolitiikassa? Heinolan kunnallispolitiikan kiemurat ja ihmeellisyydet. Mitä tarkoittaa Heinolan keskustan kehittäminen?  Mitkä ovat Heinolan käyttämättömät vahvuudet?

Tämän kirjan luettuasi saat vastaukset  mm. yllä oleviin kysymyksiin.

Kirjassa on kokemusperäistä,  hiljaista tietoa ja visioita kauppiaille, lähiruokayrittäjille ja kuntapäättäjille.


Kirjan hinta 10€ (sis.postikulut), tilaukset  : pekka@suomenluomupekka.fi  
tai 050-5002009 . Heinolassa kirja on myynnissä Heilassa, Kirjapörssissä ja Maalaispuodissa.

Jokaisesta myydystä kirjasta yksi euro Syöpäyhdistykselle.            

torstai 14. tammikuuta 2016

Heinolassa Valon ja Jään Juhlaa 12.2.- 6.3. 2016

Heinolassa Jään ja Valon  juhlaa 12.2.2016 alkaen Rantapuistossa Suomen Joulupuukaupungin
valojen loisteessa, seitsemän kansainvälistä jääveistäjää loihtivat jäätaideteoksiaan. Rantapuisto
on nyt neljättä kertaa jäätaideteosten tapahtumapaikkana. Parina viime vuotena sääolosuhteet ovat
olleet haastavat. Tänä vuonna Rantapuistossa on paljon myös oheistapahtumia.

Heinolan Citymarketin pihalle nousee Lasten Lumi-ja Jääpuisto 15.2.2016 alkaen ja on lasten ja
lastenmielisien ihailtavissa 5.3.2016 saakka, joka päivä klo 12-18 (säävaraus). Tulossa Heinolan komein jääliukumäki jota koristavat satuhahmojen jääveistokset,
kota, nuotiopaikka, nokipannukahvia, nuotiomakkaraa, viikonloppuisin ovat luvanneet vierailla
Liikuntapöllö, Panda-karhu,Liukumäkeä vähintään kolme kertaa laskeneiden kesken arvotaan
kolmelle Peltosen Ski -sukset ja sauvat. Heinolan koulut on haastettu lumiveistokisaan,
lumiveistokset ovat ihailtavissa ja arvosteltavissa 18.2.2016 alkaen (säävaraus)
MM-tasoiset jääveistäjät Venäjältä ja Suomesta loihtivat jäästä puistoon satuhahmoja ja eläimiä.
Heinolan Rake Leino "nikkaroi" jäästä Aku-Ankan Kuorma auton.
Myös Satuhahmo jäästä valmistuu Heinolan Kahvila Torin nurkille 18.2. mennessä

Heinolan kirkonkylään, Kylätalon pihalle tulee viime vuoden tapaan myös jääveistos 18.2.
Toteutuksesta vastaava Venäjän MM-jääveistäjät kirkonkylän koululaisten avustamana.


Toimivampi hallintomalli Heinolaan



Vaikka viime vuoden tulos oli hyvä, nyt on viisasta varautua tuleviin, kovempiin aikoihin.

Heinolassa on jokaisella tulosalueella oma, osalla jopa kaksi, asiantuntijalautakuntaa. Elinkeinotoiminnalla ei ole omaa asiantuntijalautakuntaa. Verotuloista kuitenkin leijonanosa tulee suoraan tai välillisesti yrittäjiltä. Olen jo pari kertaa esittänyt päättäjille ja virkamiehille uutta hallintomallia. Yksikään luottamushenkilö ei ole uskaltanut ottaa esitykseeni kantaa. Puolueveron kerääminen on tärkeämpää kuin kaupungin tuloksen parantaminen.  Ainostaan yksi johtava virkamies totesi, hyvä Pekka. Hän ymmärsi mitä esitys merkitsisi , hän voisi keskittyä Heinolan kannalta tärkeimpiin asioihin. Hallinto-organisaatio kevenee, byrokratia vähenee ja päätöksenteko nopeutuu ja paranee.

Esitykseni on seuraavanlainen:

-jokaiselle  tulosalueelle vain yksi asiantuntijalautakunta jonka jäsenet valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista , myös elinkeinotoimelle yrittäjistä koostuva asiantuntijalautakunta

-jokaisen lautakunnan puheenjohtaja on hallituksen jäsen, päätöksenteko ja tiedonkulku paranee

-kun lautakunnassa on päätettävänä  merkittävä asia joka koskee jotakin kylää tai kaupunginosaa, lautakunnan on pyydettävä kyläyhdistykseltä -  asukasyhdistykseltä lausunto ennen päätöksentekoa

-myös virkamiesorganisaatiota on kevennettävä jotta selvitään kasvavista sote - kuluista ilman veronkorotuksia, työ tuottavuutta on parannettava ja byrokratiaa vähennettävä.

-kaupungin organisaatio käännetään” ylösalaisin”, eli ylimpänä ja tärkeimpänä kaupunkilaiset ja yrittäjät, seuraavassa tasossa ovat ne virkamiehet jotka tätä tärkeintä ryhmää palvelevat, heille laaditaan uudenlaiset toimenkuvat, muu organisaatio auttaa heitä selviämään hyvin palvelutehtävästään jne. Alimmalla tasolla ovat tulosaluejohtajat ja kaupunginjohtaja. Johtajataso auttaa eturintamaa selviämään kuntalaisten ja yrittäjien palvelusta kiitettävällä tavalla. Jonkun mielestä tämä on varmaan silmänkääntötemppu, minun mielestäni tämä muuttaa virkamieskunnan asenteita oikeaan suuntaan palvelutehtävässään. Tässä korostuu eturintaman, asiakaspalvelun  merkitys ja arvostus. Puhun kokemuksesta. Kun eturintamassa saadaan ”voittoja”, onnistutaan niin siellä takarivissä pärjää huonompikin johtaja  ja toisinpäin vaikka johtaja olisi kuinka hyvä jos eturivissä homma ei toimi, tulosalueella ja kaupungilla menee huonosti.

Kehittämisterveisin

Luomupekka Pekka Rusila

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Lidl hyödynsi aukioloaikojen vapautumisen ovelasti


Johtavat kauppaketjut ilmoittivat heti aukioloaikojen vapauduttua jatkavansa aukioloaikoja reilusti.
Johtajat kertoivat kuin vilkasta kaupankäynti oli jatketuilla aukioloajoilla. Heidän olisi pitänyt kertoa paljonko oli koko päivän kehitys ja mikä oli viimeisten tuntien kehitys. Oletan että osa myynnistä vain siirtyi myöhemmille tunneille. Osa kauppiaista jakoi päivän myyjien työtunnit vain useammalle tunnille, jolloin myyjiä per tunti oli vähemmän töissä kuin aikaisemmin.

Kun nämä johtavat kauppaketjut ilmoittivat alentavansa pysyvästi ruoan hintaa, he samalla antoivat ymmärtää että hinnat olivat aikaisemmin liian korkeat. Katetta oli viime vuosina kasvatettu reilusti, osaksi ruokaketjun muiden osien kustannuksella. Tietysti myös omaa toimintaa tehostamalla.
Lidlin edullisuus pakotti johtavat ketjun toimimaan.

Lidl ilmoitti että he eivät lähde suin päin aukioloaikojen pidentämiseen, koska ilta-ja viikonlopputunnit ovat kalliita ja he haluavat varmistaa ruokansa edullisuuden myös jatkossa.
Uskon että Lidlin kokonaismyynti kasvaa ilman aukioloaikojen pidennystäkin eli edullisuus puree.

Moottorisahauksen puuveistokisat

Heinolan Citymarketin pihalla on järjestetty moottorisahauksen puuveistokisat 2014 ja 2015.
Kisailemassa oli 10 Suomen johtavaa puuveistäjää. 2014 paikalla oli myös Juha Mieto näyttämässä
kuinka vanha "Motti" tehdään. Vuonna 2015 näytteillä oli mm. puusta tehty Ferrari ralliauto.

Tänä vuonna 2016 veistokisat ovat 14-15.10.2016 Citymarketin pihalla, tulossa mielenkiintoista ohjelmaa ja hienoja taideteoksia moottorisahalla Vierumäen Teollisuuden tukeista. Kilpailijoiksi valitaan 10 Suomen johtavaa puuveistäjää.


Miksi lähi-ja luomuruokaa?




Koska se vahvistaa kotikunnan taloutta ja hyvinvointia


-verorahat jäävät kotikuntaan, hankinnat työllistävät ja kehittävät maaseutuyrittäjyyttä, alueen

  ruokaomavaraisuus vahvistuu

Koska se on turvallista ja puhdasta

-tiedetään mitä syödään ja mistä ruoka tulee, suomalainen ruoka on maailman turvallisinta ja puhdasta

-lähellä tuotettua  ruokaa ei tarvitse kyllästää lisäaineilla säilyvyyden vuoksi, luomuelintarvikkeissa

  lisäaineiden käyttöä on rajoitettu

Koska se on ympäristövastuullista

- ympäristöystävällisin ruoka sisältää runsaasti mm. lähellä tuotettuja kausituotteita, kasviksia, kalaa, marjoja

- luomu on ainoa valvottu ympäristövastuullinen tuotantomenetelmä ja se turvaa luonnon monimuotoisuutta

Koska se on hyväksi eläimille

- kun lihatuotteet ostetaan läheltä, tiedetään minkälaisissa oloissa eläin on elämänsä elänyt

- luomutuotannossa eläimet elävät lajilleen tyypillisissä olosuhteissa

Koska se kehittää paikallista ruokakulttuuria

-oman alueen maut, raaka-aineet ja ruokaperinteet tulevat tutuiksi ja säilyvät

- kun lapsena oppii mistä ruoka tulee ja kuka sen tekee, ruokaa ja sen tekijöitä arvostaa myös aikuisena

Miten meillä Heinolassa?

Olemme terveysliikuntakaupunki. Kaupunkilaisille on tarjolla monenlaista liikuntaa, liikuntapaikkoja ja tapahtumia. Mutta pitää muistaa että terveyteen kuuluu myös terveellinen ruokakulttuuri. Toivoisin että kaupunkimme kouluissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa olisi vahvasti lähiseudun lähiruoka -ja luomuruoka esillä ja se tuotaisiin syöjille näkyvästi esille. Lähituottajat kävisivät kouluissa esittelemässä tuotteitaan ja koululaiset vierailisivat lähituottajien tiloilla jne. Avainasemassa ovat päättäjät, valtuutetut. Ihmettelen että asia ei ole monista aloitteista huolimatta toteutunut käytännössä, vaikka päättäjinä on monta maaseutuyrittäjää, tuottajaa ja terveysalan ammattilaista. Terveyteemme liittyvissä asioissa hinta ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Tässäkin asiassa yhdessä olemme enemmän. Perustetaan Lähiruokaprojekti yhdessä kaupungin, seurakunnan,  ravintolayrittäjien, pitopalveluyrittäjien ja ruokakauppojen kanssa ja tehdään Heinolasta oikea terveyskaupunki jolla erottaudutaan muista kaupungeista. Esimerkiksi luodaan malli jossa kuluttaja voi ryhtyä maatilan osakkaaksi ja näin saada satokauden tuotteita suoraan tilalta kotiinsa. Samalla luodaan työtä kotikaupunkiin ja terveellisimpiä kaupunkilaisia. Maine kiirii ja asukasluku kasvaa. Meillähän jo on maankuulu lähiruokatori ja lähiruokaravintola Heila.

Kehittämisterveisin Luomupekka Rusila, Eduskunnan lähiruokatyöryhmän jäsen

Kuinka paljon voidaan tulosta ulosmitata?


 
Päivittäistavarakaupan ketjut ovat viimeisenä parinakymmenenä vuotena menestyneet hyvin, tulosta on kertynyt. Osaksi se on varmaan tullut toimintoja rationalisoimalla, verkostoa saneeraamalla, tietotekniikkaa hyödyntämällä, ostoehtoja parantamalla ja itsepalvelua lisäämällä. Tänään näyttää siltä että jatkuva tulosten parantamisvaatimukset vaikuttavat ja näkyvät huonona asiakaspalveluna ja pellolta pöytään ketjun osien huonona vointina, esim. kotimaiset tuottajat ovat tästä kehityksestä kärsineet. Ketjujen johtajat tuijottavat toimistoissaan vain numeroita, teholukuja, ostohintoja. He ovat vieraantuneet kaupan hoitotason vaatimuksista ja ylläpidosta

Miten näkyy tänään kaupassa? Hyllystä löytyy enemmän huonolaatuisia hedelmiä, hyllystä löytyy enemmän eilisellä päiväyksellä olevia tuotteita, osa vaakoja pois pelistä- paperi loppu, toinen pullonpalautusautomaatti ei toimi, keskellä päivää purkamattomia ja osaksi purettuja lavoja käytävillä, lattiat iltapäivällä likaisia, epäsiistejä, kassoilla pitkiä jonoja, osa myyjistä ei huomioi asiakaita- sano päivää, jne. Tämä on tietenkin karrikoitu esimerkki, mutta tähän suuntaan ollaan menossa. On vielä muutamia kauppoja joissa palvelu pelaa ja asiakkaat huomioidaan, mutta niiden määrä vähenee. On vaara että aukioloaikojen vapautuminen merkitsee sitä että henkilökunnan määrä per tunti vähenee. Tämä merkitsee sitä että palvelupuutteet lisääntyvät ja myyjät tressaantuvat entisestään.

Olen ollut pääkaupunkiseudulla 1980-2000 rakentamassa sen suurinta päivittäistavaraketjua. Tiedän millä käytännön toimenpiteillä se tehtiin. Siksi olen huolestunut tämän päivän kehityksestä. Tämä on ”hätähuuto” hyvän asiakaspalvelun puolesta ja kotimaisten tuottajien toimeentulon turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Toivon myös että kotimaisten elintarvikkeiden osuus kaupan valikoimissa ja kuntataloudessa kasvaa voimakkaasti ja sitä kautta saadaan uutta työtä Suomeen ja eurot kiertävät kotiseudulla.

Kehittämisterveisin

Luomupekka